Ja kun viimeksi kehuin navigaattoria, niin nyt matka pitkittyikin pikkuteitä pitkin ajellessa. Tosin tällä kertaa oma vika, kun vahingossa laitettiin ohjaamaan Someron kautta hitaampaa reittiä.
Kun päästiin paikalle, koirat hoitivat jälleen homman yhtä nopeasti kuin ensimmäiselläkin kerralla. Pari minuuttia ja nalkissa olivat. Siinä jonkin aikaa olivat, jonka jälkeen päästiinkin melkein heti lähtemään, kun paperit oli jo torstaina laitettu kuntoon.
Ja taas ehti ennen lähtöä vähän käpälöidä pentuja pihalla. Kovasti näytti Sirkkukin olleen kiinnostunut niistä. Tai sitten se vain himoitsi niiden ruokia...
Nyt jäädään sitten odottamaan, tuleeko pentuja. Eiköhän sen sitten kuukauden päästä ala nähdä. Painoakin voisi sitten silloin alkaa seuraamaan, nyt sitä on 5,6 kiloa.
Niila oli muuten saanut lauantaina viimeisen CACIBin ja siitä oli tullut inttivalio. Onnea siitä!
Ja kuvaan on hyvä lopettaa.
Niila oli muuten saanut lauantaina viimeisen CACIBin ja siitä oli tullut inttivalio. Onnea siitä!
Ja kuvaan on hyvä lopettaa.
 |
| Ei mikään paras mahdollinen, mutta kelpaa mulle. Parempi kuitenkin, kuin ei mitään. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti