Leipävaras

Musiikkia

Ja näin Sirkku pääsi taas ihmisten ilmoille, kun oli meidän mukana kuuntelemassa luentoa koiranpentujen ruokinnasta ja käsittelystä.

Mitään odotuksia itsellä ei tuolle luennolle ollut, mutta erityisesti käsittelyosuus oli mielenkiintoista kuunneltavaa. En ymmärrä, miten koiran ruokinnastakin voi saada noin hankalaa. Oma ruokintani on sitä, että ruoka kuppiin ja kuppi lattialle.

Eipä siellä kuitenkaan tuolle mitään aktiviteetteja ollut, vaan istuskeli/makaili sylissä/lattialla. Muutamia ihmisiäkin pääsi toki moikkaamaan. Jossain vaiheessa "ilkeä" prahanrottakoira hyppi Sirkun naamalle, kun tuo yritti leikkiä sen kanssa.

Sirkun oma kohokohta tapahtumassa olikin vasta siinä vaiheessa, kun oltiin lähdössä. Olin pakkaamassa tuolta mukaan saatua tuolia pussiin, jonka aikana tuo elukka päätti hiipiä kauemmas ja varastaa jonkun lattialle hetkeksi laskeman leivän. Sitä sitten innolla pisteli poskeensa, toivottavasti oli edes hyvää...

Vaasa KV

Musiikkia

2v 2kk
Kuva parin päivän takaa..

Lauantaipäivä kului kokonaisuudessaan Vaasan KV-näyttelyssä. Edellisestä Sirkun näyttelystä ehtikin kulua melkein viisi kuukautta, kun edellinen kerta oli marraskuulta Jyväskylästä. Itse olen toki ilman koiria tässä välilläkin käynyt muutamassa näyttelyssä katselemassa.

 Onneksi kehät olivat vasta puolen päivän aikaan, niin lähteä sai vähän edellisvuotta myöhemmin. Edelleen kuitenkin täytyi puoli kahdeksan aikaan lähteä. Matkalla käytiin hakemassa yksi ihminen sekä pari koiraa lisää. Häkkien, koirien ja kaiken muun romun autoon mahduttamisessa olikin sitten tehtävää.

 Tietenkin tähänkin reissuun lähdettiin ylioptimaalisilla tavoitteilla (vaikkei niihin toisaalta kukaan uskonutkaan). Kahdelle koiralle, joista toinen Sirkku, haettiin viimeistä valioitumiseen johtavaa SERTiä sekä yhdelle "ala-ikäiselle" toista SERTiä odottamaan kahden ikävuoden täyttymistä. Yhdelle koiralle haettiin CACIBia, jolla olisi tullut kansainväliseksi valioksi. Veteraanille ainoa tavoite oli olla ROP-veteraani.

 Päälle parin tunnin ajomatkan jälkeen päästiinkin paikalle. Tietenkin meidät ohjattiin, kun ei heti aamusta tultu, kauas näyttelyhallista, jossa ei edes purkupaikkaa ollut olemassa. Tai ainakin näin meille sanottiin. Sieltä sitten kannettiin tavarat kilometrin päästä. Onneksi oli edes vetoalusta, jonka päälle sai häkin sekä vähän tavaraa kasattua. Tämä oli muuten ensimmäinen sisänäyttely, jossa itse olen nähnyt turistikoirien olevan luvallisia.

 No, mittelit olivat kehässä ensin. Muun värisistä Juuso sai ERIn ja oli PU4. Ginny otti EH:n, mutta oli luokkavoittaja. Veteraani Saffi sai ERIn ilman SA:ta ja oli VSP-veteraani. Tämän jälkeen Jeri oli vielä mustissa (ja ruskeissa) valioluokan ykkönen jätettyään kaksi koiraa taakse. PU-kehässä se sijoittui toiseksi ja sai vara-CACIBin. Edelleen sille siis metsästetään kansainvälisen valion titteliä.

 Sirkku oli omassa kehässään viimeinen koira. Sen lisäksi paikalla oli vain yksi toinen narttu, samassa luokassa. Se otti luokkavoiton ja Sirkku oli toinen saatuaan ERIn. Tämän jälkeen olikin sitten sekoilua, kun sihteeri näytti SA:n vain ensimmäiselle. Kun haettiin kohta arvostelu, huomasin, että mekin oltiin SA saatu, mutta sitä ei oltu erikseen näytetty. Käytiin sitä kysymässä. Sihreerit kysyivät tuomarilta, joka oli vielä paikalla, ja hän sanoi, että me oltiin saatu SA. Olisivat jääneet ruusukkeet saamatta, jos ei oltaisi huomattu tätä. No, varat sieltä kuitenkin tuli, että ei siitä hirveästi hyödytty. Onpahan nyt sitten palkintoseinä kahden ruusukkeen verran täydempi. Ja ainakin parannettiin viime vuodesta, jolloin tuli Vaasassa H.

Pieni vara-Sirkku <3

 Arvostelu näytti omaan silmääni hyvältä:
"Excellent type. Beautiful feminine head. Good neck. Topline should be straighter. Compact in body. Need a little more angulation behind. Good chest. Typical coat. Excellent movement."

 Tuomarinahan toimi siis portugalilainen Pedro Sanches Delerue. Hän olisi ollut tuomarina myös kolmen viikon päästä toukokuussa järjestettävässä Harjavallan ryhmänäyttelyssä. Mietin aiemmin Harjavaltaan ilmoittamista, mutta tulin siihen tulokseen, että en viitsi viedä uudelleen, jos tuomari ei Vaasassa tykkääkään koirasta. Nyt jo kadun ilmoittamatta jättämistä, kun näyttikin Sirkku olevan hänen mieleensä.

 Sirkku on saanut nyt neljästä edellisestä näyttelystään kolme vara-SERTiä. Neljästä edellisestä KV-näyttelystä on tullut yksi CACIB sekä kaksi vara-CACIBia, joista toinen siirtyi meille. Mutta niinhän se menee, että viimeinen on aina se kaikkein vaikein saada. Meidän oma pieni vara-Sirkku. <3

 Reilu 11 tunnin reissu tuli siis tehtyä, eikä yhdellekään koiralle saatu sitä, mitä lähdettiin alunperin hakemaan. :D Kotona oltiin siinä seitsemän aikaan illalla. Onneksi seuraavaksi on edessä "kotinäyttely", joten matka on ainakin huomattavasti mukavamman pituinen.

 Nyt häiritsee, että Sirkulta jäi koiranetistä puuttumaan se PN2. Vara-SERT ja -CACIB näkyvät kyllä, mutta tuo ei. No, onneksi senkin saa sitten myöhemmin korjattua.

 Seuraavan kerran ollaankin sitten kahden viikon päästä siinä jo mainitussa "kotinäyttelyssä" Tampereella. Sieltä sitten lähdetään metsästämään sitä viimeistä SERTiä. Ja tietenkin toisenä tärkeänä tavoitteena on voittaa (Sirkun sisko) Miina, joka tänne myös tulee sitä viimeistään hakemaan. Tampereen jälkeen jäädäänkin sitten näyttelytauolle, joten mikäpä olisikaan sen parempi paikka valioitumiselle, kuin kotona vuoden todennäköisesti viimeisessä näyttelyssä.