Monella koiralla ongelma tuntuu olevan, etteivät ne halua ulos kylmällä kelillä. Näillä päin vastoin on niin, että kylmällä menevät mielellään ja ilman mitään ongelmia. Jopa pikku-Pipsakin. Luulin jo, että se olisi oppinut kävelemään hihnassa, mutta sitten tulivat nämä nykyiset loskapaskakelit. Pipsa kulkee kuivemmat kohdat kunnolla, mutta heti kun tulee lätäköitä tai märempiä kohtia niin se alkaa jumittamaan.
Nyt on jo lumet ja loskat sulaneet suurimmaksi osaksi taas pois, mutta se keli, mikä pari päivää sitten oli. Kun tie oli laidasta laitaan pelkkää loskaa, niin tuolle kakaralle se vaan oli hirveää tuskaa kävellä. Tosin kyllä sekin sitten loppujen lopuksi aina tuli, kun vedin hihnasta kevyesti eikä sille muitakaan vaihtoehtoja jäänyt. Täytyy nyt tuollakin kelillä kävellä ja harjoitella sen kanssa enemmän.
Meidän pitäisi myös käydä Pipsan kanssa ihan vain kahdestaan harjoittelemassa hihnakävelyä. Tähän asti Sirkku on kulkenut mukana aina, kun itse en iltaisin jaksa alkaa useampia lenkkejä tekemään ja . Pipsa taas kulkee hyvin mukana, kun se roikkuu Sirkun perskärpäsenä.
Jäädään odottelemaan taas lumien tuloa. Siihen voikin mennä aikaa.
lauantai 19. marraskuuta 2016
torstai 17. marraskuuta 2016
Kynnenleikkuuta
Sirkulla tuntuu ilmeisesti olevan joku sellainen käsitys, että kynnenleikkuuseen kuolee. Onnistuin nyt leikkaamaan siltä kahdesti liian paljon kynttä. Ensimmäinen johtuen siitä, että se juuri leikkaushetkellä päätti alkaa potkimaan jalallaan. Toinen taas oli aivan täysin mun oma moka. Otin liikaa, kun en muistanut, että siltähän leikattiin juuri, kun Eppua käytiin hakemassa.
En ymmärrä, minkä takia näillä ne kynnet näyttää järkyttävän pitkiltä ja kasvaa nopeammin kuin mitteleillä, mutta kumminkin sitten kun niitä leikkaa, niin ei voi ottaa kuin sen millin, pari. Muuten alkaa vuotamaan. Mitteleillä taas tuntuu olevan niin, että kynnet kasvaa hitaasti ja niistä voi aina ottaa reilummin kerralla. Mutta joo, täytyy vaan ottaa usein ja todella pieni palanen kerrallaan.
Viimeksi Sirkku oli vielä helppo leikattava, kun yritin näyttää Epun hakijoille, miten käy, kun ei riittävän hyvin totuta tähän. Nyt, kun ketään ei ollut näkemässä, niin tuo päätti taas aloittaa sen hirveän rääkymisen ja puremisen.
Mielenkiintoista, että jokaisen kynnenleikkuun jälkeen täytyy kirjoittaa siitä tekstiä. Tuohan ansaitsee jo oman tunnisteensa..
En ymmärrä, minkä takia näillä ne kynnet näyttää järkyttävän pitkiltä ja kasvaa nopeammin kuin mitteleillä, mutta kumminkin sitten kun niitä leikkaa, niin ei voi ottaa kuin sen millin, pari. Muuten alkaa vuotamaan. Mitteleillä taas tuntuu olevan niin, että kynnet kasvaa hitaasti ja niistä voi aina ottaa reilummin kerralla. Mutta joo, täytyy vaan ottaa usein ja todella pieni palanen kerrallaan.
Viimeksi Sirkku oli vielä helppo leikattava, kun yritin näyttää Epun hakijoille, miten käy, kun ei riittävän hyvin totuta tähän. Nyt, kun ketään ei ollut näkemässä, niin tuo päätti taas aloittaa sen hirveän rääkymisen ja puremisen.
Mielenkiintoista, että jokaisen kynnenleikkuun jälkeen täytyy kirjoittaa siitä tekstiä. Tuohan ansaitsee jo oman tunnisteensa..
torstai 10. marraskuuta 2016
Sijoitukseen
Epustakin vihdoin "päästiin" eroon. Se lähti Poriin sijoitukseen, joten siitä kuitenkin luultavasti vielä täälläkin joskus tulevaisuudessa jotain tullaan kuulemaan.
maanantai 7. marraskuuta 2016
Kynsisota pentujen kanssa
No huh. Kyllä oli taas sellasta tuo kynnenleikkuukäyttäytyminen, että huomaa keneltä ovat sen perineet.
Pipe sai olla ensimmäinen. Ääntely kuulosti melkeinpä täysin samalta kuin äidillään. Takajalkojen kohdalla lakkasin pitämästä siitä kiinni, tai siis pidin vain leikattavasta jalasta, niin sen jälkeen pentu makasi vain kiltisti paikallaan ja antoi leikata.
Mutta Eppupa se vasta vaikea tapaus olikin. Se oli sellaista puremista, kiljumista ja rääkymistä, että hyvä, etteivät naapurit tehneet jotakin eläintensuojeluilmoitusta. Oon aina kuvitellut, että Sirkku on hankala leikattava, mutta sehän tuntuu nyt ihan enkeliltä. Mutta joo, kun sen leikkaamisen aloitin, niin silloin myös hoidan sen loppuun huolimatta siitä millaisen esityksen koira pistää pystyyn. Viimeisen jalan kohdalla Eppukin tuntui jo vähän alistuneen kohtaloonsa.
Kuitenkin nuo ääntelyt ovat niin Sirkulla kuin pennuillakin hemmetin hauskaa kuunneltavaa. Ihan kuin luulisivat tuohon kuolevansa. Kuten jo aiemminkin tullut todettua: tuon täytyy olla joku rotuvika.
Seuraavaa kynsisotaa odotellessa.
sunnuntai 6. marraskuuta 2016
Herning
Viikon takaiset hyvät tulokset jatkuivat nyt Tanskassa.
Sunnuntain tuloksena oli PN3 ja SERT.
Arvostelu (tuomari Saija Juutilainen):
Nämä tulokset ovat selvästi paremmat kuin mitä odotin, todella tyytyväinen niihin. Seuraavan kerran pääsee Sirkku sitten näytelmöimään messarissa, johon se ilmoitettiin sunnuntaille.
Lauantaina Sirkku sai SERTin ja vara-CACIBin sekä oli PN2. Edellä oli valioluokan voittaja. Tuo vara-CACIB jäi nyt harmittamaan, kun tämä olisi sillä oikealla CACIBilla tullut kv valioksi.
Arvostelu (tuomari Anne-Chatrine Edoff):
utmærkt huvud mycket bra kropp aningen lång i lænden kunde vara mer vinklad i skuldra och øverarm tillræckligt vinklad bak något mjuk och kort i pælsen idag men ændå øvertygande i sin nærvaro
Sunnuntain tuloksena oli PN3 ja SERT.
Arvostelu (tuomari Saija Juutilainen):
2,5years old - pretty young female - correct bones and feet - nice long ribbcage - strong loin - typical head and expression - a bit long ears nice coat quality not in best condition - mooves very well - nice topline - could have a bit more drive behind
Nämä tulokset ovat selvästi paremmat kuin mitä odotin, todella tyytyväinen niihin. Seuraavan kerran pääsee Sirkku sitten näytelmöimään messarissa, johon se ilmoitettiin sunnuntaille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)