Pipsaa ei viime vuonna kertaakaan heitetty järveen, kun alkoi olla jo kylmät kelit siinä vaiheessa, kun se oli tarpeeksi vanha siihen. Nyt uitin sen kaksi kertaa. Ensimmäinen oli vähän polskimista, eikä sillä ollut hajuakaan, minne pitäisi mennä. Yritti alkuun vain uida mua päin takaisin syliin. Sitä piti sitten vähän ohjata, että tajusi lähteä rantaan päin.
Toinen kerta sujui jo paremmin, kun otin Nessan samaan aikaan ja päästin sen muutaman sekunnin aikaisemmin, niin Pipsa lähti sen perässä rantaan. Ja se uintikin näytti nyt ihan uimiselta. Eikä Nessankaan uimataito ei ollut talven aikana kadonnut mihinkään.
Sirkkukin kävi tässä välissä, mutta se kiisikin hirveällä vauhdilla takaisin rantaan, eikä turhia polskinut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti